HYVÄ LUKIJA
Olen keräillyt tähän Slangi.nettiin muutaman urheilulajinkin "slangeja".
Slangiksi olen määritellyt sellaiset sanat ja ilmaukset, joita
lajin pelaajat/harrastajat, valmentajat, tuomarit, yleisö ja selostajat
sekä lajista kirjoittavat toimittajat käyttävät.
Eli sanoja ja sanontoja, jotka liittyvät hyvin läheisesti ko. lajiin, mutta
joita ei löydy sääntökirjasta eikä suomen kirjakielestä.
Esimerkkejä koripalloslangista:
"Vapari" ei ole kirjakieltä eikä sääntökirjassa, siis slangia.
"Vapaaheitto" on sääntökirjassa, ei slangia.
"Haipousti" *) ei kirjakieltä, ei sääntökirjassa, siis slangia.
"Aikalisä" sääntökirjassa, ei slangia.
"Nopea hyökkäys" kirjakieltä, ei slangia.
"Kenen mies?" ei koripallomielessä kirjakieltä, siis slangia.
*) Perinteisen slanginkirjoituksen mukaan sanat
kirjoitetaan niinkuin lausutaan.
Slangilistani ovat vielä kovin vajavaiset.
Otan ilomielin vastaan korjauksia ja lisäyksiä.
Samoin uusia urheilulajeja sekä
linkkejä muihin vastaaviin sanastoihin.
Tuossa alla kirjailija Kari Hotakainen arvostelee median urhelukieltä.
Sanastoni ovat epäkaupallisiin tarkoituksiin
kaikkien vapaassa käytössä. Toki näkisin mieluusti
maininnan lähteestä, jos näitä käytetään laajemmin.
Eli Lähde: Slangi.net / Erkki Johannes Kauhanen
Erkki Johannes
korispelaaja, "heittävä laita"
Helsingin Jyry 1966-1978
Helsingin Visa 1978-1988
Puna-Salamat 1989-1994
Helsingin Jyry 4 / Jyry XXL
1992 -
joyhan@mbnet.fi
Kirjailija Kari Hotakainen kritisoi
vuoden 2002 kesän jalkapallon MM:n selostuskieltä (ote):
URHEILUN KIELI
20.06.2002
- Jos Italian puolustus ei kohta herää, on seurauksena
maansuru ja yhden maailman menestyksekkäimmän
joukkueen hautajaiset.
- Siinä Rivaldo viimeistään näytti, mitä tarkoittaa
kahdella jalalla pelaaminen.
- Nestan ylimielisyys voi vielä viedä Italian perikatoon.
- Pyyhkiikö Ruotsi Englannilla lattiaa?
Nämä lauseet eivät ole peräisin kauhuromaaneista
eivätkä valtion päämiesten puheista, ne ovat vapaita
lainauksia jalkapallon MM-kisojen otteluselostuksista.
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet oivaa aikaa
testata urheiluselostajien kieltä. Urheilun kieli
on turboahdettua suomea, äärimmäisyyksistä virtansa
saavaa ja arkista totuutta kaihtelevaa, suhteelli-
suudentajun jo aikaa sitten menettänyttä kieltä.
Se mahtailee ja antaa ymmärtää, että nyt on tosi
kyseessä, nyt jaetaan lopulliset kohtalon kortit.
Kun kaksikymmentäkaksi miljönääriä jahtaa nahkaista
palloa puolitoista tuntia, kyse on pelistä,
ei mistään muusta. Selostajat eivät tätä usko,
vaan kuormittavat leikkisän tapahtuman sotaisilla
termeillä, väkivaltaa ja voimaa uhkuvilla ilmauksilla.
Huippu-urheilun uskottavuus ja järki ovat menneet
jo aikaa sitten. Urheilun kieli tekee kaikkensa,
että hommasta katoaisi viimeinenkin mieli.
Pateettisuus ja nationalismi ovat pienin annoksin
paikallaan, kun Suomi pelaa jääkiekon pikkuruisissa
MM-kisoissa, mutta näissä kisoissa selostajat voisivat
puhua rauhallisesti, uhotta. Talvisodan kauhut kestänyt
pikkuruinen Suomi ei tällä kertaa taistele olemassaolostaan.
Kun urheiluselostaja hukkaa suhteellisuudentajun,
hän menettää otteensa kaikkeen. Puhe irtoaa tavallisesta
maailmasta, eikä paluuta ole. Selostaja nousee kopistaan
taivaallisiin sfääreihin, pelitapahtumat näyttävät
hänestä dramaattisilta eikä hän enää näe yksityiskohtia,
jotka ovat jalkapallon suola.
Koomiseksi asian tekee se, että jalkapallo-ottelussa
tapahtuu aika vähän. Kenttä on iso, ja pelaajat tarkkoja.
Maalitilanteita voi olla puolentoista tunnin aikana
vain viisi. Kun eufoorinen selostaja liittää tähän
tapahtumattomuuteen valtavia merkityksiä, ollaan
tahattoman komiikan ytimessä.
Onneksi meillä on kisastudiot. Ne ovat rauhallisia ja
selväjärkisiä keitaita keskellä pauhaavaa kaaosta.
Ville Klingan ja Riku Riihilahden seuraksi on saatu
rauhallisesti puhuvia alan ammattilaisia,
joilla on tallella se kaikkein tärkein:
suhteellisuudentaju.
|
JALKAPALLO (FUTIS) SLANGIA