HISTORIAA
 Puhuvatko tämän päivän nuoret Helsingissä Stadin slangia? Kyllä ja ei!
Stadin slangin jatkumoon tuli ensimmäinen katkos sotavuosien (1939-45) aikana, mutta vielä merkittävämpi oli 1960-luvun murros:
Helsingin perinteiset slangi-alueet pirstoutuivat: vuokrat nousivat ja asuntoja muutettiin omistusasunnoiksi - perinteisen asujamiston oli pakko muuttaa halvemmille seuduille Myllypuro-Kontula-Jakomäki -linjalle.
Pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin tuli merkittävä muuttovirta.
Slangi suomalaistui ja alkoi englannin hidas, mutta sitkeä valloitus.
Nykyinen nuorisoslangi on vanhan Stadin slangin perillinen, ja varsinkin Helsingissä, jossa sanojen artikulaatio muistuttaa enemmän "vanhaa kunnon slangia" kuin muualla Suomessa. Nykynuorten slangin sanathan ovat paljolti samoja koko Suomessa.(EJK)
* * *
Suomessa on tutkittu paljon koululaisslangia. Sen sanasto keskittyy koulumaailmaan sekä kouluikäisten harrastuksiin erityisesti muutamiin sosiaalisiin tabuihin kuten seksiin ja päihteisiin.
Slangisanoja kuulee nykyään yleisemmin nuorten kuin muunikäisten suusta. Kun nuoruusikä, koulunkäynti ja monet muut ikäkauteen kuuluvat asiat ovat ohi, vähenee slangin taito käytön puutteessa. Nuoruudessa opitut ja käytetyt slangisanat jäävät täydentämään puhujan sanavarastoa; suuri osa sanastosta jää kuitenkin passiiviseksi.
Koululaisslangin käyttö luo nuorison keskuuteen yhteisyyttä ja erottaa oman slangin käyttäviä muista nuorista sekä "vanhoista kalkkiksista", kuten omista vanhemmista tai opettajista, jotka eivät pysy ajan tasalla nopeasti muuttuvan slangin ilmauksissa.
Nuorten slanginkäyttö on yhdistetty myös sovinnaisuuden välttämiseen. Slanginkäytön tarkoitus voi olla myös hätkähdyttää vanhempiin ikäluokkiin kuuluvia karkeilla ja alatyylisillä ilmauksilla. Esim "vittua" viljellään liikennevälineissä enemmän kuin aiemmin. (Monet nuoret tosin väittävät, että "vitun" käyttö puheessa lisääntyy kun läsnä on varsinkin vanhempaa rouvaseuraa! EJK)
Koululaisslangia on Suomessa kerätty runsaasti talteen eri aikoinaja eri paikkakunnilla. Kerättyjä sanastoja ja tehtyjä tutkimuksia on ilmestynyt opinnäytetöinä, joiden aineistot on koottu eri kaupunkipaikkakunnilta.
On havaittu, että kiintoisimmat slangiaiheet liittyvät seksiin ja alkoholinkäyttöön: 'miehen sukuelin' (esim. kakkosnenä), 'naisen sukuelin' (esim. ripsipiiras), 'maata jonkun kanssa' (esim. vetää viikseen), 'takapuoli' (esim. leivinuuni), 'homoseksuaali' (esim. lämpönen poika, banaani), 'eritteet' (esim. suklaa 'uloste'), 'olla humalassa' (esim. olla neliveto päällä), 'ryypätä' (esim. evästää) ja 'oksentaa' (esim. läikyttää).
Toinen keskeinen alue ovat kielteiseen käsitteeseen tai mielentilaan liittyvät asiat: 'tyhmä' (esim. vesiaivo), 'mene pois, häivy' (esim. hajaannu), 'tylsä, ikävä' (esim. kypsyttävä) ja 'pelätä, pelkuri' (esim. äidinmaito 'pelkuri').
Jotkin aiheet kiinnostavat poikia enemmän kuin tyttöjä: sukupuolielämään liittyvät käsitteet (näistä esimerkkejä jo edellä), erilaiset poikkeavuudet, joihin kohdistetaan negatiivista huomiota (esim. ' heikko', 'homoseksuaali', 'ulkomaalainen') sekä eräät poikien harrastuksiin ja laajemmin vapaaajanviettoon liittyvät käsitteet (esim. 'kitara', 'luistimet', 'maila', 'olut'). Tytöillä kotiinja läheisiin ihmisiin liittyville käsitteille: tällaisia ovat esimerkiksi 'isä', 'äiti', 'koti', 'pikkulapsi', 'poikaystävä' ja 'tyttöystävä'.
Poikien slangia on karkeampaa ja enemmän kielteisiä viittaavia sanoja sisältävänä kuin tyttöjen slangia. Nimenomaan pojille ovat ominaisia sentyyppiset tietoisen karkeat ilmaukset kuin homohurri 'ruotsalainen', peniskeuhko 'tyhmä', runkkuperse 'pelkuri' ja kyrpä 'opettaja'.
Tyypillisimpiä koululaisslangin käyttäjiä ovat 10 -16-vuotiaat ja että tytöillä aktiivisin slanginkäyttöikä on vähän aikaisemmin kuin pojilla.
Miksi slangia.
* slangisanat helpottavat viestintää.
* slangisanat ovat "värikkäämpiä", "hauskempia" ja "rennompaa" ja "cooleja".
* ei syytä; ne tulee "luonnostaan", nykykieltä", jota "ei huomaakaan käyttävänsä".
LÄHTEITÄ:
Kari Nahkola - Marja Saanilahti: Suomalainen slangi kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä (internet 2002).
TUTKIMUKSIA
Rytkönen, Ahti: "Luettua ja kuultua koululaiskielestä"
Kielitutkimuksen työmaalta X. Jyväskylä, 1955.
Leiwo, Matti: "Eräiden sosiaalien käsitteiden ilmaisemisesta koululaisslangissa"
Laudatur-tutkielma, 1960. (SMS)
Suojanen, Matti: "Turun oppikoululaisten sanastoa"
Pro gradu -työ, Turun yliopisto, 1963.
Hahmo, Sirkka-Liisa: "Tampereen oppi-
koululaisten slangisanastoa"
Laudatur-tutkielma, 1967.(SMS)
Hummelstedt, Christer: "Studier i svensk slang"
Laudatur-tutkielma, Åbo Akademi, 1967.
Leiwo, Matti: "Eräiden sosiaalien käsitteiden ilmaisemisesta koululaisslangissa"
Laud. 1967, III + 116 s. HY. SKL
.
Ailio, Heli: "Tutkielma Porvoon koululaisslangista"
Pro gradu -tutkielma HY:n suomen kielen laitos, 1969.
Aalto, Saara: "Kuopion koululaisslangista"
Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
KKTK Helsinki (Castrenianum).(=SMS.) Laudatur-tutkielma, 1970.
Järvinen, Inkeri: "Lappeenrannan koululaisslangi"
Laudatur-tutkielma, 1975. (III +) 128 s. + 12 s. liitt.
HY. SKL.(SMS)
Huhtinen, Kaarina: "Piirteitä Savonlinnan
yhteiskoulun lukiolaisten puhekielestä lukuvuonna 1974-1975"
Laudatur-tutkielma, 1975. (SMS)
Suojanen, Matti: "Kouluikäisten kieli"
Äidinkielenopettajain liiton vuosikirja XXII, Helsinki 1975.
Edell. paranneltu laitos:
Tietolipas-sarjassa (n:ro 88), SKS Helsinki 1982.
Thuneberg, Helena: Espoon nuorisoslangisanoja
Saarniemi, Timo: "Sosiolingvistinen tutkimus
lounaisespoolaisen koulun kolmen
luokka-asteen oppilaiden sanastosta"
Laudatur-tutkielma, 1978 Turun Yliopisto.
Rautava, Timo: "Oulun koululaisslangista"
Laudatur-tutkielma, 1979 Oulun Yliopisto.
Suojanen, Matti K.: "Koululaisslangista"
Artikkeli (s. 153-164) teoksessa Kouluikäisten kieli
Toim. Maija Larmola, SKS 1982
(Tietolipas 88), ISBN 951-717-269-9, 268 s.
Saanilahti, Marja ja Nahkola, Kari:
"Koululaisslangi Virroilla"
Tampereen Yo.,
Virtain tutkimuksia 11, Tampere 1991.
Laine, Aino-Maria: "Eri-ikäisiä ihmisiä tarkoittavat nimitykset
nuorison käyttämässä slangissa"
Pro gradu -työ Turun Yo., suomen kielen laitos, Turku 1992.
Mäki-Kulmala, Aira: "Initaatio ja alakulttuuri"
luvussa "Slangi" (mt. ss. 219-231) kuvataan ja selitetään nuorten
slangin muodostamistapoja, -käyttöä, merkitystä, jne.
Tampereen Yliopisto, 1993, sarja A vol 383, 332 s.
HKK lk 357.1 / ISBN 951-44-3418-8
Joki-Pesola, Orvokki: "Koululaisslangin levinneisyydestä, osa A"
Suomen kielen pro gradu-tutkielma, Tampereen Yo.,
2 nid. Tampere 1993.
von Bonsdorff, Maria: "Att styyla eller att deitta?
En inblick i ungdomsslangen i Helsingfors och Stockholm".
Helsinki, Helsingin yliopisto, 1997, 59 s.
Pro gradu -työ. Nordiska språk.
Sillanpää, Tarja:
"Tamperelaisten ammattikoululaisten affektisen
slangisanaston tarkastelua"
Pro gradu -tutkielma, suomen kieli, 72 + 14 siv. 1999
* * *
"Kansan kieli, omin omaisuutemme"
Ohjelmistoa koulutunneilleja kansalaisjuhliin ... slangiakin?
Helsinki, Kalevalaseura, 1964
* * *
Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos:
"Opiskelijaslangin tutkimushanke"
Slangisanaston tutkimus. Vuonna 1995 on aloitettu laaja opiskelijaslangin
tutkimushanke, jossa sanastoa kerätään oppiaineittain Jyväskylän
yliopiston opiskelijoilta. Samassa yhteydessä kootaan pienempiä
vertailuaineistoja mm. Jyväskylän koululais- ja ammattislangeista.
Apulaisprofessori Aila Mielikäinen, assistentti Marja-Terttu Storhammar.
|