Emmi Sulander
on reilun vuoden aikana koonnut lähes 30 sivuisen kanditutkinnon aiheesta Tsilarissa käytetyt slangisanat. Ohessa tutkinnon tiivistelmä. Lähiaikoina on tulossa koko tutkinto luettavaksi.
| Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty
Humanistinen |
Laitos – Institution – Department
Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos |
||
| Tekijä – Författare – Author
Emmi Sulander |
|||
| Työn nimi – Arbetets titel – Title
Sporalla skoleen, skurulla himaan – En studie av finsk Stadislang i tidskriften Tsilari |
|||
| Oppiaine – Läroämne – Subject
Pohjoismaiset kielet (ruotsi toisena kotimaisena kielenä) |
|||
| Työn laji – Arbetets art – Level
Kandidaatintutkielma |
Aika – Datum – Month and year
Heinäkuu 2015 |
Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages
27 s. + liitteet |
|
| Tiivistelmä – Referat – Abstract
Tutkielmassa tarkastellaan Stadin Slangi -yhdistyksen perinnelehti Tsilarin stadin slangilla kirjoitetuissa artikkeleissa käytettyjen substantiivien semanttisia kenttiä. Tutkittavat semanttiset kentät on valittu sillä perusteella, että niihin kuuluvia sanoja esiintyy Tsilarin artikkeleissa runsaasti. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: Ensinnäkin mitä semanttisiin kenttiin koti, ruoka, koulu, liikenne sekä ystävät ja sukulaiset kuuluvia substantiiveja Tsilarissa esiintyy? Toiseksi mitä erilaisia, samaa tarkoittavia sanoja Tsilarissa esiintyy?
Stadin slangi syntyi 1800–1900-luvun vaihteessa Helsingin työläiskortteleissa suomen- ja ruotsinkielisten nuorten miesten keskuudessa. Alkuvuosikymmeninä kolme neljäsosaa slangisanoista oli peräisin ruotsista. Toisen maailmansodan jälkeen englannista tulleiden sanojen osuus kasvoi ja stadin slangi muuttui pääasiassa nuorisokieleksi.
Tutkimusaineistona on 86 Tsilari-lehden artikkelia vuosilta 1996–2015. Artikkeleista on valittu ne substantiiveihin kuuluvat slangisanat, jotka sopivat semanttisiin kenttiin koti, ruoka, koulu, liikenne sekä ystävät ja sukulaiset. Yksittäisestä sanasta löytyy parhaimmillaan neljä synonyymiä samasta artikkelista. Näin suurta variaatiota esiintyy aineistossa esimerkiksi sanoissa matkalippu ja raitiovaunu. Samassa artikkelissa on käytetty jopa täysin eri aikoina käytössä olleita synonyymeja. Toisaalta esimerkiksi sanoille äiti ja vesi löytyy ainoastaan yksi slangivastine.
Tutkimus osoittaa, että stadin slangissa esiintyy paljon variaatiota jopa samassa sanassa. Slangisanoilla ei ole vakiintunutta kirjoitusmuotoa, sillä slangi on perinteisesti ollut puhekielen muoto. Toisaalta samalle käsitteelle on olemassa yleensä useita slangivastineita, jotka ovat syntyneet aikojen saatossa. Aineistosta löytyy vain vähän uudempaa slangisanastoa, mikä johtuu siitä, että Tsilarin artikkeleiden kirjoittajat ovat pääasiassa keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Aineiston substantiivit ovat tyypillisiä puhekielen sanoja, nimiä arkisille käsitteille.
|
|||
Jenni Neuvonen
on duunannut vielä bulimman paketin samasta aiheesta josta on kasassa peräti pro gradu tutkielma. Ohessa linkki siihenkin. Siitäkin tulossa koko tutkinto luettavaksi.
Molemmat tutkinnot ovat Helsingin yliopistossa tehtyjä