Friidut duunas slangitutkintoja

Emmi  Sulander

on reilun vuoden aikana koonnut  lähes 30 sivuisen kanditutkinnon aiheesta Tsilarissa käytetyt slangisanat. Ohessa tutkinnon tiivistelmä. Lähiaikoina on tulossa koko tutkinto luettavaksi.

 

 

Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion – Faculty

Humanistinen

Laitos – Institution – Department

Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja

pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

Tekijä – Författare – Author

Emmi Sulander

Työn nimi – Arbetets titel – Title

Sporalla skoleen, skurulla himaan – En studie av finsk Stadislang i tidskriften Tsilari

Oppiaine – Läroämne – Subject

Pohjoismaiset kielet (ruotsi toisena kotimaisena kielenä)

Työn laji – Arbetets art – Level

Kandidaatintutkielma

Aika – Datum – Month and year

Heinäkuu 2015

Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages

27 s. + liitteet

Tiivistelmä – Referat – Abstract

 

Tutkielmassa tarkastellaan Stadin Slangi -yhdistyksen perinnelehti Tsilarin stadin slangilla kirjoitetuissa artikkeleissa käytettyjen substantiivien semanttisia kenttiä. Tutkittavat semanttiset kentät on valittu sillä perusteella, että niihin kuuluvia sanoja esiintyy Tsilarin artikkeleissa runsaasti. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: Ensinnäkin mitä semanttisiin kenttiin koti, ruoka, koulu, liikenne sekä ystävät ja sukulaiset kuuluvia substantiiveja Tsilarissa esiintyy? Toiseksi mitä erilaisia, samaa tarkoittavia sanoja Tsilarissa esiintyy?

 

Stadin slangi syntyi 1800–1900-luvun vaihteessa Helsingin työläiskortteleissa suomen- ja ruotsinkielisten nuorten miesten keskuudessa. Alkuvuosikymmeninä kolme neljäsosaa slangisanoista oli peräisin ruotsista. Toisen maailmansodan jälkeen englannista tulleiden sanojen osuus kasvoi ja stadin slangi muuttui pääasiassa nuorisokieleksi.

 

Tutkimusaineistona on 86 Tsilari-lehden artikkelia vuosilta 1996–2015. Artikkeleista on valittu ne substantiiveihin kuuluvat slangisanat, jotka sopivat semanttisiin kenttiin koti, ruoka, koulu, liikenne sekä ystävät ja sukulaiset. Yksittäisestä sanasta löytyy parhaimmillaan neljä synonyymiä samasta artikkelista. Näin suurta variaatiota esiintyy aineistossa esimerkiksi sanoissa matkalippu ja raitiovaunu. Samassa artikkelissa on käytetty jopa täysin eri aikoina käytössä olleita synonyymeja. Toisaalta esimerkiksi sanoille äiti ja vesi löytyy ainoastaan yksi slangivastine.

 

Tutkimus osoittaa, että stadin slangissa esiintyy paljon variaatiota jopa samassa sanassa. Slangisanoilla ei ole vakiintunutta kirjoitusmuotoa, sillä slangi on perinteisesti ollut puhekielen muoto. Toisaalta samalle käsitteelle on olemassa yleensä useita slangivastineita, jotka ovat syntyneet aikojen saatossa. Aineistosta löytyy vain vähän uudempaa slangisanastoa, mikä johtuu siitä, että Tsilarin artikkeleiden kirjoittajat ovat pääasiassa keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Aineiston substantiivit ovat tyypillisiä puhekielen sanoja, nimiä arkisille käsitteille.

 

Jenni Neuvonen

on duunannut vielä bulimman paketin samasta aiheesta josta on kasassa peräti pro gradu tutkielma. Ohessa linkki siihenkin. Siitäkin tulossa koko tutkinto luettavaksi.

Molemmat tutkinnot ovat Helsingin yliopistossa tehtyjä

Tiivistelmä